visuaalisuus muotoiluajattelu

Visuaalisuus innovaatioiden tuottamisen apuna

Innovaatioita tuotettaessa on pystyttävä ajattelemaan yhtä aikaa sekä kokonaisuutta että yksityiskohtia, ja verrata niitä paitsi toisiinsa, myös erilaisiin lopputulokselle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin sekä lopputuloksen sosiaaliseen kontekstiin ja ympäristöön (1). Tämän tyyppinen monen asian yhtäaikaisesti mielessä pitäminen ja reflektoiminen vaatii melkoisesti toimintakykyä aivoilta.

Ulkoista ajatteluasi
Helpotusta kokonaisuuden hahmottamiseen ja yksityiskohtien muistamiseen tuo ajattelun ulkoistaminen piirtämällä ja visuaalisia menetelmiä käyttämällä. (2) Visualisoimisen ja havainnollistamisen kautta pystytään myös ymmärrettävästi kertomaan prosessin etenemisestä, ideoista ja ratkaisuista (3). Visualisointien ei tarvitse olla taidokkaita vaan yksinkertaiset luonnokset, jopa epäselvät söherrykset auttavat hahmottamaan käsiteltävää asiaa.

Pelkän kynän ja paperin avulla pystyy helpottamaan huomattavasti ajattelun siirtämistä kokonaiskuvasta yksityiskohtiin, erilaisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoihin ja pitämään samalla myös kirjaa aiemmista ajatuksista. Piirtämisestä seuraava askel on erilaisten mallien ja prototyyppien kautta ajatusten kehittäminen ja ideoiden testaaminen (2).

Visuaaliset vertailukohteet muodostavat odotuksia lopputulokselle
Visuaalisia menetelmiä hyödynnetään muotoiluajattelussa ja innovoimisessa myös monella muullakin tavalla. Muotoilijat selaavat ideoinnin ja tiedonhankinnan avuksi paljon kuvallista materiaalia. Tällä on kehittämisen lopputuloksen kannalta selkeä merkitys: keräämiensä mentaalisten muistojen ja kuvien avulla muotoilija pystyy kehittämään johdonmukaisempia, käytännöllisempiä ja houkuttelevampia ratkaisuja (2).

Lopputuloksen onnistuneisuus esimerkiksi esteettisyyden kannalta on siis osin riippuvainen siitä, millaisia vertailukohtia suunnittelijan muistissa tai fyysisessä ympäristössä on nähtävissä. Muotoilijoille esteettisyyden tasolla onkin tärkeä merkitys: esteettiset ratkaisut kun vaikuttavat helppokäyttöisemmiltä ja niitä myös käytetään epäesteettisempiä ratkaisuja todennäköisemmin. (4)

Mielikuvatkin ovat visuaalisia työkaluja
Myös metaforia, vertauskuvia, voi hyödyntää etenkin silloin, kun haluaa muuttaa näkökulmaansa jollain tavoin, esimerkiksi nykyisestä tilanteesta tulevaisuuteen. Kuvaamalla tuttua asiaa uuden mielikuvan kautta, pääsee näkemään sen uutena ja samalla pääsee paremmin kiinni sen ytimeen, tuttuuden kautta unohtuneeseen olemukseen.
(5)

Lähteet: 

  1. Nelson, H. G. & Stolterman, E. 2012. The Design Way: Intentional change in an unpredictable world. 2. edition. Cambridge: MIT Press.
  2. Cross, N. 2011. Design Thinking: Understanding How Designers Think and Work. Oxford, UK: Berg.
  3. Kolko, J. 2014. Well designed: How to use empathy to create products people love. Boston, Massachusetts: Harvard Business Review Press.
  4. Lidwell, W., Holden, K. & Butler, J. 2003. Universal Principles of Design. Gloucester, Massachusetts: Rockport Publishers, Inc..
  5. Birsel, A. 2015. Design the Life You Love: A Stepby-Step Guide to Building a Meaningful Future. New York: Ten Speed Press. Ekirja.