muutosprosessi muotoiluajattelu

Muutosprosessissa asenne ratkaisee

Muotoiluajattelussa on kyse uuden luomisesta ja uuden luominen tarkoittaa aina myös muutosta. Muutoksen hakemiselle täytyy olla olemassa ensin motivaatio ja löytää vastaus kysymykseen: miksi on välttämätöntä saada muutos aikaan (1).

Muutoshalukkuuteen vaikuttaa vahvasti henkilön suhtautumistapa itseensä: muuttumattomuuden asenteen omaavat kokevat ominaisuuksiensa olevan melko pysyviä ja heille haasteet toimivat testeinä heidän taitavuudelleen, kun taas kasvun asenteen omaavat uskovat pystyvänsä kehittymään ja haasteet nähdään oppimiskokemuksina (2). Muotoiluajattelun kannalta jälkimmäinen asenne toimii paremmin ja Lauri Järvilehdon (2) mukaan asenne toimii myös keskeisenä tekijänä menestymisen suhteen.

Optimistisuutta
Asennoituminen on muutenkin tärkeä tekijä muotoiluajattelussa. Bergerin (3)

mukaan muotoilijoilla ei ole edes varaa kyynisyyteen.

Pystyäkseen kehittämään uusia, parempaan johtavia, mahdollisesti useita vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, on muotoiluajattelijan pystyttävä olemaan optimistinen (4). Optimistisena täytyy pysyä prosessin loppuun asti, sillä kun suunnitellaan asioita, joita ei vielä ole olemassa, ei niiden toimivuuttakaan voida todistaa ennen kuin ne lopulta ovat olemassa.

Intuitiivisuutta ja avoimuutta
Sama asia liittyy myös muotoiluajattelun intuitiivisuuteen: on uskallettava luottaa omaan näkemykseen silloin, kun todisteita eri vaihtoehtojen toimivuudesta tai toimimattomuudesta ei vielä tarpeeksi ole. Kyse on silloin myös riskien hallinnasta ja epävarmuuden sietämisestä. (4) Muotoilijoille onkin tyypillistä pitää vaihtoehdot avoimina niin pitkään, kuin mahdollista (5) ja epäonnistumisten koetaan olevan vain prosessiin liittyvä asia (5, 6).

Leikkisyyttä ja seikkailumieltä
Tärkeinä asennoitumisen osina muotoilussa ja muotoiluajattelussa on tuotava esiin myös leikkisyys ja seikkailumielisyys. Leikkiessä epäonnistumisilla ei ole väliä, mikä sopii asennoitumisena loistavasti muotoiluajatteluun (7). Seikkailumielisyys taas tukee etenkin prosessin alkuvaihetta, jossa lähdetään etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja yllättävistäkin paikoista, rohkeasti uusille poluille astuen ja uusia näkökulmia hyödyntäen (5). Seikkailumielisyyden lisäksi muotoiluprosessissa on mukana myös serendipiteettiä. Serendipiteetti kuvaa sellaisten asioiden löytämistä tai keksimistä, joita ei varsinaisesti etsitä. Kyse on siis sattuman kautta tulevista löydöistä ja kyvystä tarttua niihin. (8)

Leikkisyyden ja seikkailumielisyyden täydentäjänä toimii myös kyseenalaistaminen: kysymällä entä jos -tyyppisiä kysymyksiä, voi löytää taas uusia polkuja kohti ratkaisua (5).

Uteliaisuutta
Muotoilussa tuleekin lähteä liikkeelle uteliaasti, tilannetta tiedustellen. Tämä prosessi aloitetaan tutusta poisoppimalla, normaalia kyseenalaistamalla. Prosessin alkuun olisi löydettävä uudelle avoin, oppimaan haluava mieli. (9) Tämä ei välttämättä ole niin yksinkertaista, miltä se kuulostaa, sillä olemme ihmisinä hyviä tarkkailemaan ympäristöämme ja pyrkimään automaattisesti toimimaan sen mukaan, minkä koemme olevan normaalia käytöstä ja ajattelua. Ympäristömme siis muokkaa meitä ja ajatuksiamme jatkuvasti – huomaamattamme. (10)

Rohkeutta
Lähes kaikkiin näihin aiemmin mainittuihin asenteisiin liittyy myös rohkeus: rohkeutta kyseenalaistaa, rohkeutta astua uusille poluille ja rohkeutta epäonnistua.

Lähteet: 

  1. Apilo, T. & Taskinen, T. 2006. Innovaatioiden johtaminen, Espoo: VTT.
  2. Järvilehto, L. 2013. Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  3. Berger, W. 2009. Glimmer: How Design can Transform Your Life and Maybe Even the World (Unabridged). Audible Studios. Audiokirja.
  4. Kolko, J. 2014. Well designed: How to use empathy to create products people love. Boston, Massachusetts: Harvard Business Review Press.
  5. Cross, N. 2011. Design Thinking: Understanding How Designers Think and Work. Oxford, UK: Berg.
  6. Norman, D. A. 2013. The Design of Everyday Things (Revised and expanded edition). MIT Press.
  7. Birsel, A. 2015. Design the Life You Love: A Stepby-Step Guide to Building a Meaningful Future. New York: Ten Speed Press. Ekirja.
  8. Pursiainen, T. 2011. Mielekäs elämä, mielekäs yhteiskunta. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy.
  9. Nelson, H. G. & Stolterman, E. 2012. The Design Way: Intentional change in an unpredictable world. 2. edition. Cambridge: MIT Press.
  10. Ahmed, P. K. 1998. Culture and climate for innovation. European Journal of Innovation Management, Issue Vol. 1 Iss 1. 30-43.